previous arrowprevious arrow
next arrownext arrow
PlayPause
Slider
Osmontie 23

Lauluhauet

Kust’ on koppa kanteletta? Hauin suuren leukaluusta.
Kust’ on naulat kanteletta? Ne on hauin hampahista.
Kusta kielet kanteletta? Hivuksista Hiien ruunan.

Jo oli soitto suorittuna, valmihina kanteloinen,
soitto suuri hauinluinen, kantelo kalaneväinen.

Kalevala 40: 234

Taiteilija Noora Hyrkäs ja Lauluhauet – Kuva: Toivo Koivisto

Noora Hyrkäs

Kalevala-teeman puitteissa oli helppo valinta nostaa hauki teokseni pääosaan. Vesieläimistä koen juuri hauen eräänlaiseksi toteemieläimekseni; se on kaunis otus, jonka hahmossa yhdistyvät jurous ja veitikkamaisuus sekä Kalevalan kertomuksen lisäksi monien muiden perinneuskomusten mukaan myyttinen kala. Teokseni nimi Lauluhauet viittaa sekä Kalevalan runonlauluperinteeseen että Aaro Hellaakosken runoon Hauen laulu (1928). Kuva-aiheista voi löytää vaikutteita myös Eino Leinon runosta Nocturne (1903, julkaistu 1905) sekä Akseli Gallen-Kallelan maalauksesta Lemminkäisen äiti (1897).

Muutin Käpylään vuonna 2011 ja ihastuin nopeasti uuteen kotikaupunginosaani, jossa yhdistyvät omaleimaisella tavalla vilkas kaupunkiympäristö ja rento, luonnonläheinen mummolatunnelma. Olen koulutukseltani biologi ja kuvataiteen tekeminen on minulle rakas harrastus, johon ammennan inspiraatiota ennen kaikkea luonnosta ja sen suhteesta ihmiseen. Oli hienoa saada mahdollisuus osallistua Käpylän 100-vuotisprojektiin teoksella, joka on samalla suurin tähänastisista töistäni ja ensimmäinen tekemäni julkinen ulkotaideteos.


Takaisin etusivulle